Onko itsestään selvää, että sääntelyä päästöistä on noudatettava?

 

Envisum tutkimus: laivojen rikkipäästörajoitusten vaikutuksia ja cleantech-kehitystä (Lue hankkeesta tästä

 

Anu Lähteenmäki-Uutela on yritysjuridiikan lehtori yliopistossa ja asiantuntija lainsäädännön alalla. Hän on toiminut kestävän kehityksen ja brändipääoman tutkimusryhmässä Turun Kauppakorkeakoulun Porin yksikössä viimeiset 12 vuotta.

Anu Uutela oli Turun Yliopiston ja Katriumin mukana kansainvälisessä Envisum tutkimushankkeessa, jossa tutkittiin rikkidirektiivin vaikutuksia innovaatoihin, sekä sitä miten hyvin yritykset noudattavat uutta lainsäädäntöä. Osana tässä tutkimuksessa oli Tanskassa, Virossa ja Suomessa toimivia varustamoja. Pääosin hankkeissa tutkittiin sääntelyjen vaikutuksia niissä varustamoissa jotka ovat sääntelyn kohteina ja miten ne ovat vaikuttaneet ”cleantech” yrityksiin, jotka myyvät tuotteita kyseisille varustamoille. Sen lisäksi Envisum tutki meriliikenteen, kalastuksen ja vedenpuhdistuksen alueita sekä niiden kasvupotentiaalia.

Keskustelimme Anu Uutelan kanssa projektin tuloksista ja uusien säädösten vaikutuksista.

 

Keskeiset tulokset ja eri näkökulmat:

 

Uutela sanoo että projektin keskeiset tulokset osoittivat, että sääntely on ollut ennemmikin hyödyllistä kun haitallista. Uutela kertoo että ihmisten terveys on parantunut ja ilma on puhdistunut, sen lisäksi muutamat yritykset, jotka pystyvät myymään ratkaisuja, ovat saaneet uusia liiketoimintamahdollisuuksia. Tuloksissa oli kuitenkin erilaisia huomioon otettavia näkökohtia. Asetuksen osalta on toteuttamisessa ollut eroja eri maiden näkökulmasta katsottuna. Uutela sanoo että, suomalaiset yritykset ovat tottuneet enemmän siihen, että uusia sääntelyjä tulee ja niitä on pakko noudattaa, verrattuna joihinkin muihin maihin.

On eroa siinä millä aloilla nämä lait vaikuttavat ja kuinka kauan ne ovat olleet käytössä. Esimerkiksi tanskalaiset yritykset harjoittavat edelleen merenkulkua alueilla, joilla näitä sääntelyjä ei ole voimassa, siksi tanskalaisille yrityksille ovat osittain myös tulevat sääntelyt merkittävämpiä verrattuna suomalaisiin yrityksiin, etenkin kun uusi 2020 sääntely astuu voimaan.

”Siinä näkyy eroa, kun eri laivat kulkevat eri sääntelyalueilla, mutta taas Suomessa kaikki joutuvat menemään sellaisen meren läpi, jossa sääntely on jo voimassa. Siksi tämä on asia, joka on tärkeämpi kysymys toisien maiden yrityksille” kommentoi Uutela.

Uutela sanoo että Katriumin haastattelu tutkinmuksen tuloksista tuli ilmi että monella yritysellä on sellainen näkökulma, että on itsestäänselvää, että uusia sääntelyjä pitää noudattaa ja niillä yrityksillä oli myös moraaliset perusteensa siihen.

Tutkimuksessa monet yritykset näkivät omien arvojen olevan kohdallaan mutta muita epäiltiin. ”Noin puolet yrityksistä sanovat, että heille ovat ympäristöasiat tärkeitä, eli yrityksen arvomaailman vastaista olisi rikkoa säädöksiä. Tätä pidetään itsestään selvänä, mutta useista muista yrityksistä sitten epäillään, että ne voivat huijata, etenkin jos valvonta ei ole tarpeeksi tehokasta.”

 

Valvonta ja noudattaminen:

 

Uutela sanoo, että jos yhteiskunta haluaa nostaa noudattamisprosenttia niin varmaan pitäisi olla tiukempi valvonta, ja että varsinkin rangaistuksien pitäisi olla suurempia.

Sitä ovat monet kritisoineet, että tällä hetkellä rangaistukset ovat liian pieniä suhteutettuna siihen mitä taloudellista hyötyä on säädöksien noudattamatta jättämisestä. Voi olla, että joskus laiton toimimintatapa on halvempaa yrityksille. Taloudellisesta näkökulmasta sitä usein perustellaan, että on edullisempaa, jos jättää saasteet puhdistamatta, koska kustannus siihen voi olla paljon korkeampi.

”Eihän tämä ole mitään pelkkää matematiikkaa, kun puhutaan lakien noudattamisesta, vaan siinä on kyse moraalista sekä siitä, että yritys voi toimia hyvällä maineella markkinoilla ja luotettavana toimijana ylläpitäen sen lisäksi hyviä suhteita sidosryhmiin. Se on kyllä tärkeää” sanoo Uutela.

Vaikutus pienempiin yrityksiin:

Kysyin Uutelalta hänen mielipiteetään näiden sääntelyjen vaikutuksista pienempiin yrityksiin. Uutella kommentoi, että nämä uudet sääntelyt saattavat joskus olla este pienemmille yrityksille  ja niiden noudattaminen on joskus melko kallista. Vaikka useimmat yritykset ovat kyenneet sopeutumaan, Katriumin haastatteluissa pari yritystä kommentoi, että niillä ei ole varaa sääntelyn noudattamiseen ja että tulevaisuudessa, kun tulee uusia sääntelyjä voimaan, ei ole enää mahdollisuuksia jäädä markkinoille. ”Valitettavasti sille ei voi mitään tehdä, osin tavoitekin on että sellaiset yritykset, joilla ei ole varaa toimia yhteiskunnan tavoitteiden mukaan poistuisivat markkinoilta.”

Kuitenkin uusilla sääntelyillä on myös ollut hyviä puolia yrityksille, koska se on tuonut mukanaan uusia mahdollisuuksia kehittää uusia ratkaisuja. Ilmastonmuutokseen liittyen on vielä tosi paljon kehityksen tilaa, sekä teknologista että sosiaalista innovaation tarvetta. Tarvitaan myös uusia tutkimuksia koko ajan , sekä monta eri tieteen alaa näihin ympäristöön liittyvien sääntelyjen rataisujen osalta.

”Todennäköisesti näitä sääntelyjä on tulossa tulevaisuudessa lisää” sanoo Uutela. ”Aikaisemmin ei ollut merenkulkuun niin paljon lakeja, kun vertaa maantienliikenteeseen tai teollisuuten. Kuitenkin demokraattisissa yhteiskunnissa sääntelyn määrä riipuu poliittisista päätöksistä.”

Katriumin haastatteluissa, muutamat yritykset sanoivat olevansa hiukan epäileväisiä siitä, että kaikissa maissa välttämättä noudatettaisiin kaikkia merenkulun sääntöjä ”Se voi riipua siitä miten tärkeänä se nähdään eri maiden politiikassa. Europan maissa on myös suuria eroja” sanoo Uutela. Kuitenkin Uutelan mukaan asiat ovat parantumassa, myös kehitysmaissa on alettu miettimään enemmän ympäristöasiota ja todennäköisesti tämä suuntaus jatkuu tulevaisuudessa. Katrium-haastatteluiden tulokset osoittivat, että useimmat yritykset näkivät uusien säännösten merkityksen.

”Paljon edistystä on tapahtunut, ja todennäköisesti lähivuosina tulee olemaan enemmän maita, jotka ottavat nämä kysymykset vakavammin huomioon.”

 

Katrium tarjoaa markkinatutkimuksia kansainvälisesti. Haluatko tarjouksen tai kekustella asiasta tarkemmin? Klikkaa tästä ja kysy lisää. 

Vastaa

This site uses Akismet to reduce spam. Learn how your comment data is processed.